swingi-logo-vaalea

Robotteja vai lampaita Ruuhikoskelle?

Aamupelaaja hieraisee silmiään Ruuhikoskella kohdatessaan hiljaa hyrisevän robottileikkurijoukkueen, joka etenee väylällä määrätietoisesti eteenpäin. Pitäisiköhän noille kajauttaa fore-huuto jos pallo suuntautuu niitä kohti? Seuraavalla väylällä robotit näyttävät kuitenkin ”eloisammilta”, kas  lammaslaumahan se siinä lyhentää väyläruohoa pelattavaan korkeuteen.

Tämäkö on kentänhoidon tulevuutta vai onko tämän päivän kalusto ja menetelmät käytössä myös parin-kolmenkymmenen vuoden päästä?

Tätä kentänhoidon tulevuutta pysähdyimme hetkeksi pohtimaan kenttämestari Jarmo Saajanteen kanssa ja visioimme, mitä uusi tieto ja tekniikka voi tuoda tullessaan laadun ja kustannustehokkuuden myötä.

– No nuo lampaathan hoitikin leikkuutyön ainakin 1700-luvulla, eikä tarvinnut maksaa palkkaa eikä katsoa kelloa. Mutta kun meillä tuntuu tänä päivänä olevan huoli ilmastonmuutoksesta ja tiedämme, että esim. Uudessa-Seelannissa lampaat ja naudat aiheuttavat pieruillaan ja röyhtäisyillään enemmän metaanipäästöjä kuin liikenne, niin ihan symbolisista syistä taidamme nyt hylätä tuon lammasvision Ruuhikosken osalta ja miettiä enemmänkin uudemman tekniikan tuomia mahdollisuuksia, toteaa Jarmo Saajanne.


Uutta tekniikkaa ja tietoa askel kerrallaan myös Ruuhikoskelle

Jarmo kertookin, että tällä hetkellä Ruuhikoskella on käytössä pelaajille näkymätöntä tekniikkaa usean viheriön pinnan alle asennetun tieto-anturin muodossa. Anturit antavat kentänhoitajan tietokonenäytölle arvokasta tietoa viheriön juuristoalueen lämpötilasta, johtoluvusta (ravinteet) ja kosteudesta ja näin alueelle voidaan kohdentaa oikeita olosuhteisiin sopivia kastelu- ja lannoitustoimenpiteitä.

Toinen jo muutaman vuoden käytössä ollut täsmälaite on välttämättömään pahaan, eli voikukka- ja valkoapilaruiskutuksiin liittyvä GPS-ohjain, joka tallentaa muistiin  ensimmäisen ajolinjan ja siitä eteenpäin traktoria ohjataan näytölle tulevan merkkiviivan mukaan. Näin koko tarkoitettu alue tulee käsiteltyä täsmällisesti ja hukkaan menevää päällekkäistä ruiskutusta ei tule.

– Tuota torjunta-aineitten käyttöä kylläkin pyritään tulevuudessa kaikin keinoin vähentämään tai niistä kokonaan luopumaan. Rikkakasvien torjuntaan on jo nyt useita eri kohteisiin kehitettyjä älykkäitä menetelmiä, joita mm. tekniikan opiskelijat testaavat innovaatiokilpailuissa ympäri maailmaa.

– Taitaisi siinä taas olla ihmettelemistä jos näkisimme Ruuhikosken väylillä robottimönkijöitä, jotka hakisivat väri- ja hahmotunnistetutkallaan voikukat ja valkoapilat ja kohdistaisivat niihin täsmäiskun kemikaalein tai tulevuudessa myrkyttömän sähköimpulssin, joka tuhoaa vain halutut kasvit kuten sotateknologiassa kehitetty neutronipommi.

Vielä pehmeämpiä menetelmiä testasivat mm. Aalto-yliopiston opiskelijat kisassa, jossa robotit keräsivät mekaanisesti ”kuokkien” rikkakasveja samanlaisen hahmotunnistetutkan avulla ja veivät ne sitten pellon reunaan tuomariston eteen arvioitavaksi. Ehkä tämä on todellisuutta pikemmin kuin arvaammekaan, pohdimme Jarmon kanssa tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia.


Täsmätieto ja robotti hoitaa lannoituksen?

No, mutta jos ja kun saamme nuo ei-toivotut kasvit pois Ruuhikosken väyliltä ja viheriöiltä, niin miten tulevuuden tekniikka hoitaa halutun kasvuston kasvukunnon ja esim. lannoituksen?

– Satelliitti- ja drone-kuvaustekniikalla voidaan kartoittaa hyvinkin tarkasti esim. viheriöitten pinnalla olevan vihermassan määrä. Samoin tuo tekniikka antaa tiedot pintaa syvemmältä juuriston määrästä. Koneäly sitten yhdistää nämä tiedot ja lähettää ne sitten robottilannoittimeen, joka lukee tietokortistaan viheriön eri osien tiedot ja suorittaa lannoituksen kasvuston määrän eikä pinta-alan mukaan. Tällöin ravinnemäärät samalla viheriöllä eri osissa voi vaihdella hyvinkin paljon. Kyseessähän on periaatteessa sama asia kuin vaikka koirien ruokinnassa – isolle koiralle annetaan ruokaa tietysti enemmän kuin pienelle!

Voisiko vastuuntuntoiset robotit huolehtia kentän vaurioitten ja lyöntijälkien korjauksen?

– Tuo väri- ja hahmotunnistetekniikka voi hyvinkin toimia tässä yhteydessä. Robotin tunnistimet voi mitata nurmen pinnankorkeutta ja tunnistaa siitä mailan tekemän kuopan ja yhdistää sen puuttuvaan vihreään ruohon väriin ja sitten robotti laskee alleen hiekkakasan ja ehkä lähtiessään vielä lätkäisee sen ”hännällään” tiiviiksi kuten vastuuntuntoiset pelaajat nyt jalallaan tekevät. Loppuisipahan sitten se jatkuva nassutus korjaamattomista lyöntijäljistä.


Geenitekniikka – hyvä vai paha apu kentänhoitoon?

– Geenimanipulaatio herättää voimakkaita kannanottoja puoleen jos toiseen. Ottamatta kantaa asian eettiseen puoleen, niin on faktaa, että kymmeniä miljoonia hehtaareja mm. maissia kylvetään siemenillä, jotka kestävät viime aikoina varsin kohutun Roundupin (glyfosaatin). Näin haluttu viljelykasvi säilyy pellossa ruiskutuksen jälkeen ja kaikki muut kasvit vastaavasti tuhoutuu.

– Samalla ajatuksella voitaisiin geenimanipuloida sopivat viheriöheinät kestämään rikkakasvihävite ja ruiskutuksen jälkeen tuloksena olisi täysin lajipuhdas rönsyrölliviheriö!

– Lähempänä tätä päivää on kuitenkin geenitekniikan myötä nopeutunut jalostus, joka tarjoaa kentille erilaisiin sääoloihin soveltuvia nurmilajeja ja- Konkreettisena esimerkkinä voi mainita vaikka pakkasta aiempaa paremmin kestävät lajikkeet pohjoisiin olosuhteisiin.

Mitä Jarmo Saajanne haluat Ruuhikoskella nähdä lähitulevuudessa ja mitä et?

– No kyllä nuo ympäristöasiat tulevat koko ajan voimakkaammin esiin ja meidän on kerättävä valmiuksia niiden antamien haasteitten vastaanottamiseen. Ehkäpä oma bioenergialaitos voisi hyödyntää kentälle nyt jäävän leikkuujätteen ja vähentää siten ravinnehuuhtoumia vesistöihin.

– Samaten aurinkoenergialla / akuilla toimivat robottileikkurit säästäisivät kenttää nykykoneitten joskus aiheuttamilta öljyvuodoilta.

– Viheriöitten rakentamis- ja uusimisvaiheessa myös altakastelujärjestelmä ohjaisi heinien juuriston hakemaan kosteutta alta päin, eikä ylhäältä kuten sadetusjärjestelmä toimii.

– Kauhuskenaariona näen tilanteen, jossa puttaus tapahtuisi keinonurmella – vaikka niinhän sitä aikoinaan sanottiin jalkapallokentistäkin, että ei keinonurmella voi pelata oikeaa jalkapalloa, vaan niin vain tapahtuu tänä päivänä ja kaikki ovat tyytyväisiä tuohon kehitykseen.

Mitä tieto ja tekniikka sitten tuoneekaan golfkentille tulevuudessa? Monet tulevuuden tutkijat sanovat, että emme voi ja osaa kuvitella miten uskomattoman paljon maailma ympärillämme muuttuu lyhyessä ajassa. Ehkä näitä tässä esitettyjä visioita näimme Ruuhikoskellakin hyvinkin pian tai sitten ei.

Näkee sitten ken elää.

 

(Näitä kenttien tulevuuden näkymiä pohti Jarmo Saajanteen kanssa kirjoittaja Tapio Räsänen)

JAA ARTIKKELI

Viimeisimmät jutut

Swingi 3 / 2019

Otsikko 1

9.8.2019
Swingi 2 / 2019

Kenttäarkkitehti vieraili Ruuhikoskella juhannuksena

Swingi 2 / 2019

Ruuhikosken golffareiden tapa pelata

Swingi 2 / 2019

Osakkeenomistajilla monipuolisia etuja

Swingi 2 / 2019

Golf ja ympäristö

Swingi 1 / 2019

Samuli Kivimäki – uusi golfkoulut­tajamme

Swingi 1 / 2019

Rennosti ja asiakkaita kuunnellen

Swingi 1 / 2019

Viime vuodesta, ja tästä…

Swingi 1 / 2019

Työtehtävien monipuolisuus viehättää kentänhoidossa

Swingi 1 / 2019

Loordit heränneet ruususen unesta – säännöt järkeistyneet

Swingi 3 / 2017

Talviharjoittelun ennakkokuulumisia

Swingi 3 / 2017

Seniorimatkalla golf on rockia

Swingi 3 / 2017

Ruuhikosken naisgolfaajien päättäjäiset

Swingi 3 / 2017

Eeli Kujanpäällä ammattilaisuus päätavoitteena

Swingi 3 / 2017

Golf mielessä

Swingi 3 / 2017

Kesän kuulumisia

Swingi 1 / 2018

Teemailloista monipuolisesti vinkkejä pelaamiseen

Swingi 1 / 2018

Pron terveiset uuden kauden kynnyksellä

Swingi 1 / 2018

Klubiravintolan uudet tuulet

Swingi 1 / 2018

Puheenjohtaja Anna-Kaisa Koitto Swingin haastateltavana

Swingi 2 / 2018

Kuvakilpailun parhaat

Swingi 2 / 2018

Somen käytöllä lisäarvoa Ruuhikoskelle

Swingi 2 / 2018

Golflukion opeissa

Swingi 2 / 2018

Monimuotoinen Ruuhikoski linnun silmin

Swingi 2 / 2018

Mitä naiset arvostavat golfkentillä?

Swingi 3 / 2018

Hallituksen vinkkelistä

Swingi 3 / 2018

Junioreiden mietteitä kesän jälkeen

Swingi 3 / 2018

Mitä jäsenemme harrastavat golfkauden ulkopuolella?

Swingi 3 / 2018

Golf ja doping

Swingi 3 / 2018

Miksi 100 senioria tukkii kentän tiistaisin?

Swingi 3 / 2018

EPG numeroin

Swingi 1 / 2018

Kuulumisia kentänhoidosta